Miten työ muuttuu tulevaisuudessa ja miten siitä selviää?

Valtioneuvoston kanslian raportti maaliskuulta 2017 ”Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta” on mielenkiintoista luettavaa. Se avaa aikaisempien raporttien tulkintana suuntaa sille, miltä työ tulevaisuudessa näyttää.

 

 

Keskeisinä muutospaineina työelämässä ovat väestön ikääntyminen, globalisaatio ja digitalisaatio. Vanhat perinteiset tehdastyöpaikat häviävät robottien yleistymisen seurauksena ja uudenlaiset digialustat muuttavat myös perinteistä toimistotyötä. Tilalle syntyy uudenlaisia töitä, töiden sisältöjä ja myös osaamisvaateita. Uudet työt edellyttävät jatkuvaa valmiutta kouluttautumiseen. Rutiinit vähenevät ja työn merkityksellisyys korostuu. Samalla hierarkisista organisaatiomuodoista

siirrytään kohti itseohjautuvia työpaikkoja. Kiinteät työpaikat menettävät merkitystään ja työtä voidaan tehdä virtuaaliavaruudessa, keittiön pöydän ääressä, kahvilassa, toimistolla. Hyvin toimiva teknologia mahdollistaa tietynlaisen työn tekemisen melkein missä vain. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Esimiehen valvoma työajan seuranta vähenee ja sen tilalle tulee työntekijän tulosten ja aikaansaannosten seuranta. Muutoksen nopeus vaihtelee eri aloilla ja se saa erilaisia muotoja. Hoivatyötä ei voi tehdä etänä, mutta lääkärin apuun on jo olemassa erilaisia uusia muotoja. 

 

Tilanne on työntekijälle sekä uhka että mahdollisuus. Uhkana on, että työ hallitsee elämää kokonaisvaltaisesti. Työtapojen moninaisuus, laaja verkostotoiminta, uusien asioiden jatkuva opiskelu ja oman ajan hallinta voivat uuvuttaa. Työn henkinen kuormitus ja kokemus kiireestä kasvavat. Vaarana on totaalinen uupuminen.

 

On mahdollista ottaa työn haasteet vastaan tehostamalla samalla itsensä johtamista. Uutta työtä voi tehdä silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Meissä on aamuvirkkuja ja iltavirkkuja, uusi työ mahdollistaa tekemisen silloin, kun olemme tehokkaimmillamme. Verkostomainen työ mahdollistaa yhdessä uusien ideoiden syntymisen, jakamisen ja niiden kehittelyn. Työssä ollaan yksin ja yhdessä. Ensiarvoisen tärkeää hektisessä työelämässä on oppia erilaisia itselle sopivia rentoutumiskeinoja ja lepohetkiä. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on luvallista ja se tulee tärkeäksi osaksi työpäivää. Jollekin se tarkoittaa päivätorkkuja, toiselle mikrotaukoja tai taukojumppaa, jollekin ulkoilua tai juoksulenkkiä, musiikin kuuntelua tai vaikkapa käsitöiden tai ristikoiden tekoa. Hetken irrottautuminen työstä lepuuttaa aivoja, virkistää, antaa energiaa ja oivalluksia jatkaa eteenpäin. Lepohetken vaalimisessa voi olla itsekäs!

 

Jos koet, että olet jo nyt hyvin työorientoitunut, teet työtä illalla ja viikonloppuna ja työasiat pyörivät mielessä jo aamuyöllä, pysähdy, vähennä kierroksia! Työ ei tekemällä lopu! Mieti, mitkä asiat tuottavat – työn ohella – Sinulle todellista mielihyvää. Varaa aikaa niihin. Opettele hellittämään, opettele rentoutumaan, löydä uusi kiinnostava harrastus. Aikatauluta työ niin, että siihen tulee huokoisuutta. Lopputuloksena voit huomata, että vähemmän on enemmän. Samalla olet valmistautunut kohtaamaan tulevaisuuden työn haasteet.

 

Anna-Liisa Niemelä, kiireen ja työyhteisön kehittämisen asiantuntija, filosofian tohtori

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Uusimmat 

24.10.2019

16.8.2019

13.6.2019

Please reload

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now