Suunnittelu ja toimivat menetelmät

Olen ahkera suunnittelemaan. Suunnittelen vaihtavani olohuoneen järjestyksen, haaveilen omasta kesämökistä ja suunnittelen millainen se olisi, suunnittelen edessä olevaa syntymäpäiväjuhlaa ja suunnittelen mitä otan mukaani mökkireissulle. Vapaaehtoista,  minulle tyypillistä.

 

Entäs sitten se töiden ja erilaisten tehtävien suunnittelu? Pakollista, vaatii keskittymistä ja pysähtymistä asian äärelle. On otettava aikaa sille ja löydettävä ne narunpätkät, joista lähteä liikkeelle! Toisaalta, sitten kun vauhtiin pääsen, nautin siitä ja saan aikaiseksi.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”, vanha suomalainen sananlasku pitää sisällään ison totuuden.
Kun etenen huolellisen suunnittelun tuloksena syntynein askelin kohti tavoitettani, käytän aikaani paremmin ja tuloksellisemmin. Aikaa jää muuhunkin. 

 

Tutkittu totuus on nimittäin se, että hosu-malla ei hyvää synny 

(en taida tässä  toistaa sitä suomalaista sanan-laskua mitä silloin syntyy).
 

Stressi ja tehokkuuden illuusio

 

 


Myös ajankäyttöään on  suunniteltava, sikäli mikäli aika on sinulle rahaan verrattavaa pääomaa. Minulle on. Joudun istumaan paljon tietokoneella ja osittain se johtuu myös valinnastani, jolla rajasin Facebookin selailun ja sähköpostien läpikäymisen pois kännykästäni. Kun teen töitäni, teen niitä tietokoneellani, en puhelimellani. Olen huomannut sen rauhoittavan päässäni olevaa ajatustulvaa sekä sisäistä dialogia itseni kanssa. Kun istahdan tietokoneeni ääreen, tiedän keskittyväni paremmin kulloinkin työn alla olevaan aiheeseen, saan asioita aikaan.

 

Oma tapani suunnitella on kehittynyt ajan mittaan. NLP-ihmisenä luotan vahvasti alitajuntaani. ”Syötän” sille materiaalia tehtävästä lukemalla ao. aiheesta erilaisia artikkeleita ja pohtimalla jotain tiettyä kysymystä. Teen myös muistiinpanoja.  Sitten annan ajan kulua ja kun tehtävän aikaraja alkaa tulla vastaan, ”tyhjennän mieleni” kirjoittamalla sen mitä sieltä pulppuaa. Yleensä se on toiminut hyvin. Sen kuitenkin tiedän, ettei voi suunnitella sellaista, jota ei ole jollain tavoin ensin mielessään kuvitellut, oli sitten kyse pienestä tehtävästä tai suuremmasta työstä tai ratkaisusta.

 

Suunnittelu on kohti tulevaisuutta etenevää ja sen avulla pystyn määrittämään ne askeleet, joilla sinne kuljen.

Se on minulle sekä kivaa toimintaa että harkittua ajankäyttöä ja toimintojen rajaamista tiettyihin raameihin.  Välineiksi tarvitsen tietoista ajatteluani, kalenteriani, erilaisia listoja ja muistiinpanoja – sekä aikaa!  Ja kyllä se tietokonekin on tarpeen kaikkine lisineen. Niin, ja kunnon yöunet!

 

Muita välineitä suunnittelun tueksi aiheesta riippuen ovat mm. swot-analyysi ja vaikkapa vuosikello, joista löytyy googlaamalla paljonkin materiaalia. Vuosikello auttaa tehtävien aikatauluttamisessa ruuhkat ja mahdolliset muiden aikataulut huomioiden ja swot-analyysi piirtää näkyväksi alueet, joissa on oltava tarkkana tai petrattava jonkin verran.

 

Viimeisenä – ja ehkä tärkeimpänä välineenä tänä päivänä – on oma intuitio ("Älykäs intuitio", Asta Raami). Mitä koen sisäisen intuitioni kertovan? Olemme jo saapuneen vaiheeseen, jossa intuition käyttö on julkisesti hyväksyttyä toimintatapaa niin  suunnittelussa kuin päätöksenteossakin. Käyttö tosin vaatii sekä intuition harjoittamista että siihen luottamista. Moni menestynyt yritysjohtaja on kertonut toimivansa ”mutu”-tuntumalla, intuitiosta siinäkin lienee kyse.

 

Jäin myös miettimään ja tutkimaan suunnittelun yleisempää määritelmää ja googlaamalla löytyi mm. seuraava "Parhaimmillaan suunnittelu on elävä ja liikkuva prosessi, joten suunnittelun työskentelytapojen tulisi olla tämän ajattelun mukaisia." (www.valu.fi)

 

Tässä hetkessä suunnittelu kannattaakin olla sen verran sumeaa, että sen kohteet ja tavoitteet eivät ole aivan lukkoonlyötyjä. Että voi kohdentaa ja tarkentaa sen mukaan mitä intuitio/mutu/heikot signaalit itselle kertovat ajassa! ”Parempi olla suunnilleen oikeassa kuin tarkasti väärässä!”(HUS/Petri Moisio)

 

Motiiviksi tekemisen suunnittelulle toiminee se tieto, että aivomme tarvitsevat tilaa ja rauhaa sekä jäsentynyttä toimintaa, jotta potentiaalimme on saavutettavissa ja tuloksena saamme myös aikaa lisää sekä vähennämme kiireen tuntua.
Hyvä ja toimiva suunnittelu edellyttääkin, että tiedostaa tai löytää oman tapansa suunnitella ja omat välineensä siihen.

 

Mitä suunnittelu juuri sinulle tarkoittaa ja millaisin välinein ja keinoin sinä suunnittelet?

 

Sirpa Kirjalainen

kiireenkesytysvalmentaja, työnohjaaja, Lapin lumoama

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Uusimmat 

24.10.2019

16.8.2019

13.6.2019

Please reload

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now