Keskittyminen ja mielenrauha

28.5.2019

 

Multitaskaaminen tyhmentää 40 %. Näin väitti luennollaan viime viikolla työterveyden erikoislääkäri Heini Ahveninen. Kuitenkin me multitaskaamme, sähläämme ja touhotamme niin töissä kuin kotonakin. Jatkuva tekeminen on meille viesti siitä, että olemme tehokkaita ja saamme paljon aikaan. Viime aikoina kuitenkin yhä useampi asiantuntija on vakuuttanut julkisuudessakin, että näin ei ole. Ahveninen sanoi, että tutkimuksen mukaan työpäivä saatiin lyhenemään 9 tunnista 10 minuutista kolmella tunnilla eli kuuteen tuntiin, kun kuhunkin työtehtävään ja asiaan keskityttiin suunnitelmallisesti yksi kerrallaan.

 

Maailma on nykyisin kovin teknologiaorientoitunut ja painopiste on toiminnallisuudessa. Ylikehitämme taitoa pikaiseen päätöksentekoon ja lyhytkestoiseen tarkkaavaisuuteen. Näin toimien meille jää vähemmän aikaa suunnitteluun ja arviointiin, uuden oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja aiemman kokemustiedon hyödyntämiseen. Tästä samasta tavasta toimia on syytetty myös lain laatijoita viime vuosina. Kun tehdään liian nopeasti, joudutaan käyttämään vähintään tuplasti aikaa korjaamiseen ja uudelleen muotoiluun.

 

Olisiko aika uskoa aivotutkijoita ja muita asiantuntijoita? Olisiko aika erottaa hetket, jolloin on tulipalokiire ja on toimittava nopeasti ja milloin tarvitaan enemmän aikaa suunnitteluun ja pohdintaan. Olisiko aika uskoa asiantuntijoiden viesti: tarvitsemme enemmän keskittymisen taitoa? On hyvä erottaa työt ja tehtävät, jotka voidaan tehdä nopeasti suorittaen ja toisaalta työt ja tehtävät, joiden tekemiseen tarvitaan pohdintaa, taustoittamista, keskustelua – aikaa. Niin nopeassa kuin hitaammassakin toiminnassa auttaa, kun pystymme keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.

 

Mitä sitten voimme tehdä, jotta oppisimme keskittymään ja saisimme sitä kautta itsellemme rauhallisemman olon ja enemmän aikaan? Tai saisimme aikaa pelkälle jouten ololle?

 

Keskittyminen on taito ja sitä voi harjoitella. Ensin on haluttava oppia keskittymisen taito, nähtävä sen tuomat edut. Kun tekee jotain keskittyneesti, yhden asian kerrallaan, saa sen tehtyä hyvin ja sujuvasti. Saamme enemmän aikaan, pystymme moneen, kun pystymme keskittymään siihen, mitä teemme. Kärsivällinen ja levoton mieli ohjaa meitä helposti keskeytyksiin ja päällekkäin tekemiseen. Mieli harhailee ja käsillä on lukuisa määrä keskeneräisiä, ehkä hutiloituja aikaansaannoksia. Kyky rauhoittua ja rentoutua lähes missä ja milloin vain on kullanarvoinen taito. Moni huippu-urheilija pystyy tähän eikä meidän tarvitse olla huippuja pystyäksemme itsellemme riittävän hyvään tasoon.

 

Aloita vaikkapa hengitysharjoituksilla, meditoiden tai tehden mindfulness-harjoituksia. Kiinnitä huomiosi hengitykseen ja kun ajatuksesi lähtevät karkailemaan, totea se, mutta tuo huomiosi uudelleen ja uudelleen takaisin hengitykseen. Rauhoittumisen ja keskittymisen taidon oppiminen vaatii kymmeniä, satoja toistoja, mutta tuloksena on parempi olo, enemmän energiaa. Voit myös harjoitella läsnäoloa tietoisesti esimerkiksi kohtaamistilanteissa. Keskitä itsesi kuuntelemaan, mitä toinen sanoo. Kuuntele, unohda hetkeksi oma tarinasi. Saatat kuulla ympärilläsi ihan uusia tarinoita ja huomata ihmisten ajatuksissa uusia sävyjä. Anna itsellesi mahdollisuus!

 

Harjoituksia löytyy esimerkiksi Mielenterveysseuran sivuilta https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Uusimmat 

24.10.2019

16.8.2019

13.6.2019

Please reload

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now